Menu
Tarjoamme laadukasta perushammashoitoa lähes kaikilta hammaslääketieteen osa-alueilta.
Suun ja hampaiston tarkastus on tarpeen säännöllisesti ja yksilöllisin väliajoin. Hampaiden lisäksi tutkitaan limakalvot, purenta, leukanivelet ja ulkonäköön liittyvät asiat. Suurin osa potilaistamme on hoitoonkutsujärjestelmän piirissä.
Röntgenkuvat täydentävät perustutkimusta. Vastaanotollamme on digitaaliröntgen, jonka ansiosta kuva saadaan tietokoneruudulle tarkasteltavaksi muutamassa sekunnissa. Sädeannos on myös perinteistä filmille kuvantamista huomattavasti pienempi.
Panoraama on kokoleuan röntgenkuvaus pään ympäri pyörähtävällä laitteella. Se on peruskuva, jossa näkyvät hyvin hampaiden juurenkärkialueet ja mahdolliset tulehdukset.
Bite-wing (purusiiveke) -kuvaus paljastaa hyvin hammasväleissä olevat reiät.
Ennaltaehkäisevä hoito on parasta hoitoa! Monet hammassairaudet ovat ehkäistävissä, mutta hoito on tehokasta myös silloin, kun pieniä vaurioita on jo syntynyt. Tarkka tutkimus on tärkeää, sillä alkuvaiheessa oireita ei useinkaan esiinny. Hampaiden huolellinen puhdistus, fluori, ksylitoli ja ruokavalio ovat avainasemassa kotihoidossa.
Mikäli suussa on runsaasti reikiintymistä aiheuttavia bakteereita (Streptococcus mutans), vähentynyt syljeneritys ja/tai pysäytettäviä reiänalkuja, on tehostettu hoito tarpeen. Myös ientulehduksen hoidossa tiheämmät hoitokäynnit ja erityiset suunhoitotuotteet ovat usein paikallaan.
Hampaan pinnalle kasvava bakteerikerros aiheuttaa ientulehduksen. Verenvuoto on ientulehduksen merkki. Hammaskivi on suun bakteereista ja kalkkisuoloista muodostunutta kerrostumaa hampaan pinnalla. Sitä muodostuu usein vaikeasti puhdistettaviin kohtiin kuten hammasväleihin. Kovettunut massa tarjoaa kiinnittymisalustan eläville bakteereille, jotka puolestaan aiheuttavat ikenen tulehtumisen. Tavanomainen ientulehdus on parannettavissa hammaskiven poistolla ja huolellisella kotipuhdistuksella.
Jos tulehdus saa jatkua hoitamattomana, alkaa hampaan kiinnityskudos tuhoutua. Tällöin kyse ei ole enää ientulehduksesta, vaan kiinnityskudostulehduksesta eli parodontiitista. Ientaskut ovat syventyneet ja hampaiden tukisäikeitä ja ympäröivää luuta on tuhoutunut. Ientaskumittaus paljastaa tilanteen. Hampaat voivat myös heilua ja niiden väleihin voi syntyä rakoja. Usein parodontiitti on vähäoireinen. Pitkälle edennyt parodontiitti vaatii erittäin tarkan hammaspintojen puhdistuksen hammaskivestä ja bakteeripeitteistä. Koska tulehdus on syvällä, perushoidon jälkeen ienleikkaus saattaa olla tarpeen. Hammaslääkäri Mari Peltola on perehtynyt iensairauksien hoitoon ja suorittaa myös ienleikkauksia.
Vakavankin kiinnityskudostulehduksen eteneminen voidaan usein pysäyttää ja pitää kurissa. Uusiutumisriski on kuitenkin olemassa ja sen vuoksi vaaditaan tarkkaa seurantaa ja ylläpitohoitoa. Jos syviä ientaskuja on, hoitoväli ei saisi olla yli kuutta kuukautta.
Tupakointi ja tietyt yleissairaudet (esim. diabetes) altistavat kiinnityskudostulehdukselle. Myös perinnöllisellä alttiudella ja yksilöllisellä vastustuskyvyllä on merkitystä. Tutkimuksissa on myös todettu yhteys iensairauksien ja sydän- ja verisuonitautien välillä. Suun bakteerit pääsevät verenkierron välityksellä myös muualle elimistöön. Tämänkin vuoksi ienterveys on ensiarvoisen tärkeää.
Hampaiden paikkaushoito on edelleen tavallista hammaslääkärintyötä. Pieniä kiilteessä olevia reikiä ei paikata, vaan niiden eteneminen pyritään pysäyttämään. Siinä vaiheessa kun vaurio on edennyt hammasluuhun, on korjaava hoito tarpeen. Vanhan hammaspaikan sauma on otollinen kohta uuden reiän syntymiselle. Ennestään paikatut hampaat ovat myös alttiimpia lohkeamisille. Paikkamateriaalina käytetään nykyään enimmäkseen yhdistelmämuovia, mutta myös muut vaihtoehdot ovat tarjolla (keramia, kulta ja lasi-ionomeeri).
Hammas joudutaan juurihoitamaan silloin, kun sen sisällä oleva, verisuonia ja hermoja sisältävä ydinkudos on tulehtunut tai tulehduksen seurauksena mennyt kuolioon. Tulehduksen syynä on usein syvä, hampaan ytimeen saakka ulottuva reikä. Hampaan ydin voi mennä kuolioon myös, jos sen verenkierto häiriintyy esimerkiksi ylimääräisen rasituksen johdosta tai jos hampaaseen kohdistuu voimakas isku. Hampaan ytimen tulehdus voi aiheuttaa voimakkaan hammassäryn, mutta hitaasti edennyt krooninen tulehdus voi olla myös täysin oireeton. Tällöin tulehdus voidaan havaita röntgenkuvasta. Hoitamaton ydintulehdus voi levitä juuren kärjen ympäristöön ja leukaluuhun. Luuhunkin asti levinnyt tulehdus yleensä paranee, kun hampaan sisällä olevat mikrobit saadaan poistettua.
Juurihoidossa hampaan ydin ja juurikanavat avataan ja puhdistetaan huolellisesti sekä desinfioidaan. Lopuksi kanavat täytetään erityisillä juurentäyttöaineilla. Juurihoidettu hammas toimii hoidon jälkeen kuten paikattu hammas, vaikkakin hoito saattaa haurastuttaa sitä. Juurihoito voi epäonnistua, jos juurikanavat ovat hyvin käyrät tai ne ovat osittain tai kokonaan luutuneet kiinni. Nykyaikaisilla koneellisilla juurenhoitomenetelmillä hankaliakin hampaita saadaan hoidettua, mutta joskus hammas voidaan joutua poistamaan. Juurihoitoa varten tarvitaan useimmiten vähintään kaksi käyntikertaa. Monijuuriset poskihampaat ovat suuritöisempiä kuin yksijuuriset hampaat.
Tavallinen suukirurginen toimenpide on hampaan poisto. Yleensä hammas tai hampaan juuri voidaan poistaa tavanomaisessa puudutuksessa. Mikäli hammas on poistettava leikkauksellisesti tai se sijaitsee hankalassa asennossa, lähetämme potilaan suukirurgian erikoishammaslääkärille.
Purentavaivat ovat yleistyneet. Purentavirheet ja hampaiden narskuttelu voivat aiheuttaa kipua, lihasjännitystä ja leukaniveloireita. Hoitona käytetään yleensä öisin käyttävää purentakiskoa, joka rentouttaa puremalihaksia ja leukaniveltä sekä ehkäisee hampaiden kulumista.
Epätasapainossa oleva purenta saattaa vaatia myös purennan hiomista.
Proteeseilla korvataan puuttuvia hampaita. Pääsääntöisesti proteesit luokitellaan kiinteisiin ja irrotettaviin proteeseihin.
Kiinteitä proteeseja ovat kruunut ja sillat. Hammaskruunulla korvataan hampaan vahingoittunut terä. Jos hammas on juurihoidettu, kruunu voidaan kiinnittää ns. nastan avulla juurikanavaan. Kruunua varten hammas hiotaan kartioksi (”pilariksi”) ja kruunu peittää koko hampaan. Se kiinnitetään paikalleen kiinnityssementillä. Sillassa korvataan puuttuva hammas yhdistämällä kruunuja. Esim. yhden puuttuvan hampaan korvaamiseksi tarvitaan aukon molemmilta puolilta vähintään yhdet hampaat tukihampaiksi, joissa puuttuva hammas on kiinni. Näin syntyy kolmen hampaan silta. Kruunut ja sillat valmistetaan hammaslaboratoriossa suusta otetun jäljennöksen avulla.
Runkomateriaalina silloissa käytetään edelleen useimmiten kultaseosta, joka peitetään keramialla. Yksittäisiä kruunuja ja etualueen siltoja voidaan tehdä myös kokonaan keraamisista materiaaleista, jolloin ulkonäkö saadaan erittäin luonnolliseksi.
Implanttikruunut tai –sillat ovat titaanisen keinojuuren (implantin) päälle tehtyjä kruunuja tai siltoja.
Kevytsilta on lähinnä etu- ja välihammasalueelle sopiva ratkaisu, jossa puuttuva hammas kiinnitetään lasikuitupalkin avulla viereisiin hampaisiin. Lasikuitu pyritään upottamaan olemassa oleviin paikkoihin. Yhdistelmämuovipaikka-aineesta muotoillaan puuttuva hammas lasikuidun päälle. Menetelmä on kustannuksiltaan edullisin tapa korvata poistettu hammas, mutta ei välttämättä kovin pitkäkestoinen. Näin valmistettu kevytsilta on kuitenkin usein helposti korjattavissa tai uusittavissa ja siitä voidaan siirtyä myös muihin proteesivaihtoehtoihin. Kevyessä purennassa kevytsilta toimii yleensä hyvin.
Irrotettavia proteeseja ovat ranka- ja akryyliproteesit sekä kokoproteesit. Rankaproteesissa on metallinen runko, joka tekee proteesista tukevan ja miellyttävän käyttää. Runko pyritään tukemaan omiin hampaisiin. Jos puuttuvia hampaita on paljon, akryylilevyproteesi voi olla ainoa vaihtoehto. Yläleuassa usein suulaki joudutaan peittämään, jotta proteesista tulisi tarpeeksi vahva. Kokoproteesi tulee kyseeseen luonnollisesti silloin, kun leuassa ei ole lainkaan omia hampaita. Irtoproteesit vaativat säännöllistä huoltoa kuten pohjausta, sillä leukaluulla on taipumus surkastua hampaattomista kohdista. Proteesin hoito ja huolto on erittäin tärkeää, sillä huonosti istuvat proteesit aiheuttavat limakalvoärsytytystä ja nopeuttavat leukaluun surkastumista. Proteesien käyttö myös lisää reikiintymisriskiä. Huolellisella hoidolla haitat ovat vältettävissä.
Hammasimplantteja eli keinojuuria on käytetty puuttuvien hampaiden korvaamiseen jo vuosikymmeniä. Hoitomuodon voidaan sanoa mullistaneen protetiikan, sillä implantteja voidaan käyttää hyvin monipuolisesti korvaamaan yksittäisiä tai useampia hampaita. Ne soveltuvat myös irtoproteesin kiinnittämiseen. Implantit ovat tulleet laajempaan käyttöön parin viime vuosikymmenen aikana ja käyttö lisääntyy jatkuvasti. Hoidon perustana on huolellinen suunnittelu röntgenkuvineen. Implantti on titaaninen hammasjuuren korvike, joka asetetaan leukaluuhun ja johon luu kasvaa kiinni. Luutumiseen kuluu aikaa 3-6 kk, jonka jälkeen päästään tekemään hammasosa.
Luutumisaikana etualueella voidaan käyttää väliaikaista hammaskruunua, kevytsiltaa tai irtoproteesia, taka-alueella ei välttämättä tarvita kuin ikenen päälle tuleva paranemisruuvi. Implantin asettamista varten lähetämme potilaan suukirurgille. Kun paranemisaika on kulunut, potilas voi palata vastaanotollemme proteettista hoitoa varten. Implantista otetaan jäljennös, jonka avulla hammasosa valmistetaan hammaslaboratoriossa. Hammasosa kiinnitetään implanttiin joko ruuvilla tai sementoimalla.
Mikäli implanttihoito vaatii erityisosaamista tai purenta laajempaa kuntoutusta, suosittelemme protetiikan erikoishammaslääkärin hoitoa.
Hampaiden ulkonäön parantamiseksi on käytettävissä monia keinoja. Hampaiden valkaisu on lempein hoitomuoto, silloin kun toiveissa on vaaleampi hymy. Ennen valkaisua mahdollinen hammaskivi poistetaan ja hampaat puhdistetaan. Ikenien tulee olla terveet. Paikat eivät vaalene.
Valkaisumenetelmistä on valittavana kotivalkaisu tai vastaanotolla suoritettava valkaisu. Kotona tapahtuvaa valkaisua varten teetetään omaan hampaistoon sopivat muotit, ns. valkaisulusikat, joihin valkaisugeeli (karbamidiperoksidi) asetetaan. Hyvään lopputulokseen tarvitaan yleensä 7-14 käyttökertaa. Yökäyttö on vaivattominta. Valkaisulusikat ovat kätevät olemassa myös valkaisutuloksen ylläpitoa varten (1-2 yötä 3-6 kk:n välein riittää).
Vastaanotolla suoritettavassa valkaisussa käytetään huomattavasti vahvempaa valkaisugeeliä, mutta vaikutusaika on lyhyempi. Ikenet suojataan tarkoin ja hampaille levitetään geeli 3-4 kertaa 20 min ajaksi. Käytämme amerikkalaisia Ultradentin Opalescence-valkaisutuotteita.
Hammaslaminaateilla ja –kruunuilla voidaan hoitaa värin lisäksi pienehköjä asentovirheitä esim. hampaiden kiertymistä ja rakoja hampaiden välissä. Laminaatti kiinniteään vain hampaan ulkopinnalle, kun taas kruunu kattaa koko hampaan. Keraamisilla materiaaleilla saavutetaan parhaat ulkonäölliset tulokset.
Hampaiden päällystys yhdistelmämuovilla on keramiaa edullisempi tapa kohentaa ulkonäköä. Usein jo värjääntyneiden etuhammaspaikkojen uusiminen auttaa. Nykyaikaiset esteettiset yhdistelmämuovit antavat mahdollisuuden laajoihinkin korjailuihin. Lopputulos ei ole aivan keramian luokkaa, mutta usein parannus lähtötilanteeseen verrattuna on suuri.
Vastaanotolla on käytössä Sironan diodilaser. Kyseessä on pehmytkudoslaser eli tällä laserilla ei voi korvata hampaan porausta. Diodilaserilla voidaan hoitaa limakalvosairauksia kuten aftaa tai herpestä. Lisäksi sillä voidaan tehokkaasti tappaa bakteereita juurikanavista juurihoidon yhteydessä. Myös syvien ientaskujen hoidossa laserilla voidaan tappaa ientaskun haitallisia bakteereita ja näin edesauttaa ientaskun parantumista. Muita käyttöaiheita ovat ienplastiikat, erilaisten limakalvoilla olevien liikakasvujen ja pienten verisuonikasvainten (hemangiomien) poisto sekä huulijänteen muovaus (frenulektomia). Laserin jäljiltä paraneminen on kivuttomampaa ja nopeampaa perinteisiin leikkaustekniikoihin verrattuna eikä ompeleita tarvita.
Suuhygienistin tehtäviin kuuluvat hammaskiven poisto ja ientulehduksen hoito, hampaiden puhdistus ja värjäymien poisto, fluoraus, kotihoidon opastus ja ravintoneuvonta. Suuhygienistit suorittavat myös hampaiden valkaisuja. Hoito perustuu hammaslääkärin laatimaan hoitosuunnitelmaan.
Näillä hammaslääketieteen osa-alueilla tarvitaan yleensä erikoishammaslääkärin asiantuntemusta, joten ohjaamme näitä hoitoja tarvitsevat potilaat eteenpäin.
Hammaslääkäriliitto
Kela
Käypä hoito
– Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet
– Karieksen hallinta
– Parodontiitin ehkäisy, varhaisdiagnostiikka ja hoito
– Suusyöpä
– Viisaudenhammas
– Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot
– Hampaan juurihoito (kaypahoito.fi)
– Hampaan paikkaushoito (kaypahoito.fi)
– Lyhentyneen hammaskaaren hoito (kaypahoito.fi)
– Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD) (kaypahoito.fi)
– Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla) (kaypahoito.fi)
– Mikrobilääkkeet äkillisen apikaalisen parodontiitin hoidossa (kaypahoito.fi)
– Mikrobilääkkeet äkillisen pulpiitin hoidossa (kaypahoito.fi)
– Juurihoidon välttäminen syvän karieksen hoidolla (kaypahoito.fi)
– Amalgaamipaikkojen vaihtaminen (kaypahoito.fi)
– Fluoridittomat hammastahnat lapsilla ja nuorilla (kaypahoito.fi)
– Suun huuhtelu hampaiden harjauksen jälkeen (kaypahoito.fi)
– Implanttihoidot parodontiittipotilailla (kaypahoito.fi)
Kotisivut yritykselle tuottaa ja ylläpitää Savers IT Oy